Bintan - Indonesian auringon alla

Lampimat terveiset Indonesian (polttavan) auringon alta!

Lomamme jatkui Singaporesta noin tunnin paattimatkalla Indonesialle kuuluvalle Bintan saarelle. Paattimatka tarjosi viihdyketta toisille enemman toisille vahemman, tuuli keikutti venetta niin, etta itsellani olo oli kuin olisi istunut tunnin putkeen Linnanmaen Viking laivassa. Lauttarannassa ostimme maahan tarvittavat viisumit 17:sta singaporen dollarilla, vaikka virkailija koittikin hymyillen ehdottaa, ettei lisamaksu pahaa tee. Tosin hanen bisnekselleen ei oikein nakynyt markkinaa, jonoa ei ollut ja viisumit sai saman tien.



Muutaman minuutin bussimatkan jalkeen meita odottikin mukava majoitus Nirwana Resortissa uima-altaineen ja valkoisine hiekkabiitseineen. Aurinko oli juuri laskemassa kun paasimme perille, mutta teimme pienen lenkin pimenevalle ja lampiman tuuliselle rannalle - kuinka ihanalta pehmea hiekka tuntuikaan jakapohjissa!










Nirwana Resort oli varsin laaja, siihen kuului myos Beach club ja Garden alueet. Alueella oli monia uima-altaita, (allasbaari tietysti) seka useita ravintoloita. Itse saari oli tosi pieni ja hotelli oli jarjestanut shuttel-bus kyydin eri osien valilla, koska illalla ei hotellialueen ulkopuolella juuri valaistusta (tai mitaan muutakaan) ollut.




Herkullisen aamiaisen jalkeen suuntasimme pienelle tutkimusmatkalle lahistoon. Kappailimme rantaa pitkin jonkin matkaa eteenpain ja paluumatkan paasimmekin golfkarryn kyydissa, kun joku hotellista tarjosi kyydin. Pitihan sita kaivaa biksut esiin kassista kun kerran palmun alle oltiin tultu ja menna vahan grillaantumaan altaalle. No siella tosiaan oli niin kuuma, etta grillaantuminen tapahtuikin alta aikayksikon, joten ei muuta kuin varjoon, eli allasbaariin:)!






Kylla sita sitten jo kolloteltiinkin, eli jotain aktiviteettia kiitos! Buukkasimme itsemme iltapaivaksi Mangrove Discovery Tourille eli veneretkelle tropiikin luontoa (ja elaimia, jota en onneksi silloin viela tiennyt) katselemaan. Alku menikin varsin mukavasti pienessa keikkuvassa veneessa puiden yhteenpunoituneita juurakoita ihmetellen. Olikin jo vahan turhan rauhallista, kunnes alkoi tapahtumaan. Kappas, kaarmehan se siella puussa torkkuu keralle, ja mita tapahtuu jos sita vahan tokkasee kepilla...koitin kylla viestittaa oppaalle, etta en halua tietaa - turhaan, han meni ja heratti kaarmeen. Hitsi, meinas vene kaatua kun nojattiin toiseen reunaan, ettei kaveri kopsahda paahan sielta puusta...no huh, ei kopsahtanu talla kertaa. Sen jalkeen touri muuttuikin vahan jannittavammaksi kun sai koko ajan katsella ylospain, josko jokeen kaartuvien oksien paalla kollottelee jokin otus...ja kyllahan niita kollotteli, kaarmeita ja muita liskoja, jattisammakoita ja vaikka mita. Taisin sanoakin jo jossain vaiheessa Peterille, et miksi me taas tannekin tultiin, mutta olihan se ihan hieno kokemus ja ei saatu ketaan seuralaista mukaan paattiin. Oli sen verran hurja kokemus, etta sita olikin ansainnut pienen hierontahetken hotellin spassa ennen ruokailua.




Seuraava paiva valkeni jalleen yhta aurinkoisena kuin edellinenkin, joten vaatetta paalle ja vesijettia vuokraamaan. Itse asiassa Peter sita jettia himoitsi ja meika ilmoittautui kylla aveciksi takatarakalle. Meidan rannalla tuuli niin paljon, etta jetteily oli siirretty vastakkaiselle rannalle, eli noin 5 minuutin kavelymatkan paahan hotellista. (saari siis ei ole kovin suuren suuri). Siina sitten nimet paperiin, etta omalla vastuulla mennaan aallokkoon, pari kuvaa ja menoksi!

Wau, olipa hienoa!! Enka edes pahemmin huutanut takana, mika oli kyllakin kuskin ennakkoveikkaus. Ihan hienoa silla oli kurvailla aallokossa ja kivasti keikuin siella takana, tosin ihan hyvat tsaanssit siita ois ollut tippuakin kiihdytyksissa tai aalloissa, mutta onnistuin rystyset valkoisina puristaen pysymaan kyydissa koko matkan tai siis ajan. Oli sen verran arvokasta lystia, etta puolituntia sai riittaa. Siina ajassa sai myos silmat mukavan tayteen suolavetta, vaikka aurinkolasit olikin paassa. Kuskia ois kylla kuumottanut jatkaa, mutta minusta se puolen tunnin ympyra ajao kylla riitti. (Taa vesijetti oli kuulemma tiikerin kanssa reissun kohokohta Peterin mielesta..) Iltapaivasta vuokrasimme viela jotkin suffilautaa muistuttavat tekeleet ja pulikoimme ja parskimme niiden kanssa aallokossa niin kauan kunnes suolavesikiintio tuli tayteen.

Vikana iltana ajateltiin satsata paljon mainostettuun meren paalle rakennettuu ravintolaan. Saatiin oikein "ikkuna poyta" eli reunapaikka ilman ikkunaa, toki seinaa sentaan puoleen valiin. Paikka muistutti aika lailla kiinalaista ravintolaan, jota kukaan ei ollut huomannut meille mainita..Tilaisimme ravintolan menuun ja taas sai meikalainen pistella koko ravun yksinaan, talla ketaa chilikastikkeessa, nam. Ravintolan paasta erkani pieni silta jota pitkin paasi kaunisti valaistuun pikku baariin joka kellui ikaan kuin keskella merta. Siella Singapore Slingia nauttien ja tahtitaivasta ihallen olikin mukava viettaa loman viimeinen ilta.

Perjantaina aamupaivalla ehdin viela lekotella hetken kirjan kanssa varjon alla ennen kuin suuntasimme Singapore Airlinesin siivin kohti kotia!

Aurinkoisin terkuin Sirja

p.s alla juurakkoa ja kollottelee siella yksi niista kaarmeistakin...