maanantai 20. lokakuuta 2008

Markkinoilla

Huomenia Shanghain hieman sumuisesta, mutta lämpimästä aamusta. On aika jälleen päivittää muutamia viimeaikojen tapahtumia.

Osallistuin Community Center Shanghain (CCS) järjestämälle mielenkiintoiselle Market Tourille viime viikolla. Vierailimme kolmilla eri markkinoilla kanadalaisen oppaan johdolla. Opas Doreen oli asunut jo vuosia Shanghaissa ja hänellä oli kotona Aiy sekä jonkin verran kielitaitoakin, joten ruoka-aineet ja niiden käyttö olivat hallussa.


Ensimmäisinä vuorossa olivat vanhimmat ja ehkä eniten paikalliset tai miten niitä nyt kuvailisi, "ei niin puhtaat" ruokamarkkinat Rushan Lulla. Heti siinä portilla myytiin kiinalaisten aamiaiseksi nauttimia lettuja sekä "nyyttejä" eli dim sumeja. Doreen osti yhden letun, josta kaikki saimme maistaa ja hyvältähän se maistui chilikastikkeen ja tuoreen korianterin kanssa, vaikka en itse olisikaan uskaltautunut ostamaan. Ehkä pian rohkaistun laajempiinkin katuruokakokeiluhin. Sanotaanhan sitä, että parhaat ja aidoimmat ruuat saa juuri katukeittiöistä. Tässä kosteudessa ja +30 asteen lämmössä ne eivät vaan vaikuta kovin hygieenisiltä vaihtoehdoilta...(ai juu, sammakkoa on jo kokeiltu, tosin ravintolassa)
Kierros markkinahallissa oli erittäin mielenkiintoinen. Sieltä löytyi kaikkea maan ja taivaalta väliltä. Erilaisia vihanneksia ja juureksia, suurinta osaa en ollut tainnut nähdäkään. mm. lotuksen juurta täällä käytetään aika paljon. Hedelmissä oli myös muutamia, joita ollaan kokeiltukin tietämättä mitä ovat, eikä se oikein vieläkään selvinnyt. Rapuja ja muita mereneläviä polskuttelia altaissa ja erinäköisissä tynnyreissä. Monet kanat ja muut linnut voi ostaa tuoreeltaan, valita suoraan häkistä tai lattialta, jossa ne tepsuttelivat paino jalassa. Muutakin lihaa oli tarjolla myös monessa muodossa. Kuvat kertoo varmaan enemmän kuin tuhat sanaa, ankka ei välttämättä aina ole vaalea..

Toisena vuorossa olivat ihanat kukkamarkkinat. Iso halli täynnä hyväntuoksuisia leikkokukkia, toinen ja kolmas lastattu viherkasveilla ja koristeilla. Kiinassa on tapana ostaa ilmeisesti paljon kukkia, koska kukkakauppoja on paljon ja kadulta saa myös upeita liljakimppuja lähes joka kulmasta. Kukkamarkkinoilta hankin maljakon, joten nyt meilläkin on kukkia pöydällä ja hurmaava tuoksu. Yleensä on hyvä käyttää aina samaa kauppiasta, kiinalainen myyjä arvostaa tätä ja tulee hyvin vastaan hinnassa. Jos kyseisellä myyjällä ei ole haluamaasi asetelmaa tai pukua, voit näyttää hänelle millaisen halaut ja hän tekee sinulla samanlaisen kuin naapurimyyjällä on tarjolla. Uuden maljakon innoittamina ostimme lauantaina kukkia kaupan edestä. Iso kimppu keltaisia liljoja, n. 10 kpl sekä ison kimpun (ilmeisesti) lotuksen kukkia, jotka tuoksuivat niin hyvältä. Maksoimme kukista yhteensä 4 euroa. Tosin kimpun saaminen maljakkoon aiheutti vähän lihastyötä. En ollut meinan tajunnut katsoa kimpun varsia, jotka olivat paksua banbun näköistä ja reilun metrin pituiset. No onneksi kotimme varustukseen kuuluu järjettömän kokoinen japanilainen kokkiveitsi. Nyt sille oli oikeasti käyttöä!

Viimeinen markkinapysäkki oli ruokamarkkinat, mutta tällä kertaa paljon uudemmat ja siistimmät. Doreen ostaa Ayin kanssa täältä usein perheelleen tarvikkeita. Samalla periaatteella molemmat markkinat olivat rakennettu. Tosin sillä erotuksella, että esim. kanat olivat erikseen, lattiat ja myyntikojut paljon ensimmäisiä puhtaammat. Hinnatkin ilmeisesti hieman kalliimmat. Tuotteille löytyy aina monta hintaa; turistihinta, kiinalaisen hinta ja paikallisen hinta. Paikallisten hintaan ei valkonaamoilla ole mitään saumaa, mutta kiinalaisen hintaan voi päästä pienellä kikkailulla. Pyytää kiinalaista kysymään hintaa ja menee itse lähelle. Esittää myyjälle tajunneensa vastauksen ja tällöin hänen on lähes pakko myydä sinulle samalla hinnalla. Erilaisia meloneita täällä käytetään paljon, samoin monia pähkinälajeja ja pajuja eri muodoissa.


Menkin ollaan innostuttu tilaamaan ravintolassa suolavedessä keitettyjä soijapapuja, hyviä, tosin kuultiin että niistäkin on nyt kuulemma löydetty jotain...markkinakäytännöstä vielä sen verran, että aina kannattaa vaatia myös tuoretta, jos tuote ei näytä siltä. Tiskin alta saattaa meinaan löytyä paljon freesimpi banaaniterttu;) Eli ei muuta kuin perjataisin CCS:n kokkauskurssille ja markkinoitten kautta liedenääreen. (huom, ei vielä kertaakaan käytetty..)
-Sirja
p.s meidän oma hedelmäsuosikki on lohikäärmehedelmä sekä eräs oranssi, sharon hedelmää muistuttava pallukka




Ei kommentteja: